Jaa kirjoitus:
Facebook Google LinkedIn Twitter

Keho haluaa suorittaa ja mieli laukata

img_4594              img_4611

Tyhjää, hiljaista, rauhallista ja yksinäistä. Aikaisen aamun tunnelmia uimarannalla Hangossa. Ei ristin sielua. Hiljaisuus on käsin kosketeltavaa. Vain käpytikan sitkeä nakutus rantapuussa. Kesän kirkkaat, heleät värit ovat vaihtuneet syksyisen keltaiseen, ruskeaan, tumman vihreään ja oranssiin. Kävelin autiota rantaviivaa pitkin kohti Hangon vierasvenesatamaa. Edelleen täydessä hiljaisuudessa ja yksin.

Samaa hiljaisuutta ja rauhaa olin tullut hakemaan kehooni ja mieleeni merijoogan järjestämältä Merimind-joogakurssilta. Johannan ja Charlotan vetämä viikonloppukurssi alkoi rauhoittavalla yinjoogalla perjantai-iltana. Ajoin Hankoon pieni kiire takaraivossa, suoraan työpäivän jälkeen  ja hoidin matkalla vielä työpuheluita ja annoin yhden puhelinhaastattelun liikunta-alan lehteen. Päässä pyöri monta asiaa, vatsassa kurni alkava nälkä ja keho tuntui jäykältä autossa istumisen jälkeen. Mutta maadoittumista ja rauhoittumista oli onneksi luvassa. Kurssikirjeessä kuvattiin perjantai-illan harjoitus näin: ” Jätä viikko taakse, hengitä viikonlopun matkalle perusta. Illan harjoituksen keskiössä hermoston rauhoittumista tukevat yinjooga-sarjat arkiviikon päätteeksi sekä rauhoittavat hengitysharjoitukset. Keskitymme erityisesti uloshengityksen irtipäästävään vaikutukseen.”

Jo pelkkä kauniin ja kynttilöillä valaistun joogasalin näkeminen sai mielen rauhoittumaan. Asetuin paikalleni ja annoin Johannan rauhallisen äänen kantaa kehoani ja mieltäni kohti irtipäästämistä ja rentoutumista. Hengityksellä on uskomaton voima kääntää omaa ajattelua ja keskittymistä sisäänpäin, kohti oman kehon kuuntelua. Rauhalliset asanat, joissa pysyttiin jopa kahdeksan minuuttia rentouttivat ajoittain mielen ja kehon. Harjoituksen lopussa olin kiitollinen ja tyytyväinen siihen, että olin saanut kierroksia laskettua ja kehoni malttoi päästää hetkittäin irti suorittamisesta. Raukein mielin vetäydyin vuokraamaani asuntoon ja lempeiden löylyjen jälkeen nukahdin syvään uneen.

14462846_10154710610552590_415672570459885994_n

Lauantaiaamu valkeni kirkkaana ja aurinkoisena. Lähdin rauhalliselle aamukävelylle ennen aamiaista. Kahvi maistuu mielestäni taivaalliselta puurosta puhumattakaan, kun on ensin tehnyt pienen happihyppelyn. Aamiaisen jälkeen kävelin aavemaisen, hiljaisen kaupungin läpi joogastudiolle. – Olin valinnut lauantaille aerial joogaa rauhallisemman treenin sijaan. Se pieni suorittaja istuu minussa tiukassa. Ja toisaalta halusin uudelleen kokeilla ”lentämistä” ja kolmiulotteista treeniä. Muutaman kerran aiemmin olen kiikkunut pää alaspäin hammockissa ja halusin ehdottomasti sitä lisää ja juurikin Charlotan ohjaamana. Olin kuullut paljon hyvää hänen ohjaamistaan treeneistä.

img_4600

Charlotta, Lotta aloitti tunnin kertomalla lajin historiasta ja omasta ohjaajakoulutuksestaan. Aerial jooga on suht`uusi laji joogagendressä, ensimmäiset tunnit pidettiin New Yorkissa 2006.  Suomeen laji tuli muutamaa vuotta myöhemmin ja nyt sitä voi jo harrastaa usealla eri studiolla ympäri maan. Harjoituksemme alkoi rauhoittumisella makuuasennossa hammockin, liinan sisällä. Olo oli hyvin turvallinen, kun liina tuki koko kehoa selinmakuulla ollessa. Vähitellen lähdimme avaamaan ja valmistamaan kehoa tutuilla joogaliikkeillä, joita liina avusti ja syvensi. Pidin todella paljon Lotan rauhallisesta, mutta jämptistä tavasta opettaa. Kun pääsimme ”lentoliikkeisiin,” joissa kaikki raajat ovat irti lattiasta ja keho roikkuu liinan varassa, oli olo kuitenkin turvallinen. Lotta pyysi meitä harjoituksen alussa kuuntelemaan tarkasti ohjeita, keskittymään ja sitten vasta toimimaan. Tämä oli loistava neuvo. Kun pää roikkuu kohti lattiaa ja jalat osoittavat kohti taivasta, ei ylös- ja alaspäin tai eteen ja taakse ole aina aivan itsestään selvää. Siis mikä käsi ja minne suuntaan ponnistetaan? Mietin useamman kerran, kunnes ohjeisiin keskittyen löysin asennot. Liina tekee monista liikkeistä helpommin saavutettavia ja venyttää ihanasti rankaa. Teimme kahden tunnin intensiivisen harjoituksen. Aika meni kirjaimellisesti kuin siivillä. Treeni oli monipuolinen ja haastava sekä mielelle että keholle. Ainut miinuspuoli oli lievä kuvotus. Lotta kertoi, että tasapainoelin tottuu kieppumiseen ja pahaolo menee ohi, kun treeniä tekee 5-10 kertaa. Merisairauskin kuulemma helpottaa, kun käy liinassa keinumassa.

Aamupäivän treenin jälkeen nautimme maukkaan ja runsaan lounaan HanDelissä aivan keskustassa. Suosittelen! Tuoretta ja kasvispainotteista ruokaa; runsaita, värikkäitä salaatteja, inkiväärilohta, valkosipulilla terästettyä hummusta ja tuoretta leipää. Pientä itsehillintää oli harrastettava, etteivät silmät syöneet enemmän kuin vatsa veti. Ja seuraavaan treeniin oli vain reilu tunti aikaa. Vatsani tasoittamiseksi tein kävelylenkin ja ihailin tyyntä, tumma puhuvaa merta.

14484854_1036917373093744_6529061492514094208_n

Iltapäivän harjoitussessio alkoi Lotan vetämällä mindfulness-osiolla. Lounaan jälkeen keskittyminen otti koville. Kuinka mieli voi olla niin levoton? Yritin laskea yhdestä kymmeneen, keskittyä hengitykseen, hiljentää mieltä ja kääntää katsettä kehon sisimpään, mutta mieli tuotti jatkuvasti uusia ajatuksia: ” montako asiakasta ensi viikolla on tulossa, mitä jumppia on ohjelmassa, olenko muistanut maksaa sähkölaskun, pitäisikö varata lomamatka ennen Joulua ja niin edelleen.” Jatkuvasti sain itseni kiinni kehoni ulkopuolelta. Vasta Johannan ohjaama yinjooga rauhoitti mielen, mutta keho halusi edelleen suorittaa. Vaikka vähempikin riittäisi ja ajatus ”less is more” sopii hyvin, koetin viedä asanoita liki kipupisteeseen. Miksi? Koska olen tottunut jumpassa, salilla, juostessa, fillaroidessa ja muissa treeneissä tekemään aina vielä hieman enemmän. Pidemmälle, intensiivisemmin, hieman vielä puristaen, hiki pinnassa.

14479510_1036917429760405_829142040204063747_n

Vaikka vähemmän on enemmän ja mieli välillä sen uskookin, niin keho ei tahdo totella. Mutta hiljaa hyvä tulee…huomenna on uusi päivä ja uudet harjoitukset. Tätä haluan ehdottomasti lisää.

Päivän harjoitusten jälkeen oli sellainen olo, että keho ja mieli olivat ehtineet rauhoittua aika ajoin, mutta eivät koskaan samaan aikaan. Suurimman osan ajasta sain itseni kiinni siitä, että keho teki jotain ja ajatukset olivat jossain ihan muualla. Kuin olisi treenannut ilman päätä. ( kuten kuvassa, jossa muuten uudet treeniasut ja ihana, joogaopettaja Kaisan tekemä OM-kivi. Aina pitää ostaa tuliaisia kotiin!)

img_4604

 

Kaikesta huolimatta, kiitollisena hyvästä päivästä, syksyn värejä ihastellen ja uudet treeniasut kassissa kävelin rantaa pitkin kohti lainakotia. Tietoisena siitä, että tänäänkään ei tarvitse unta maanitella.

img_4606  img_4608

Namaste!

22427423-om-aum-namaste-yoga-symbol-floral-sticker-stock-vector