Jaa kirjoitus:
Facebook Google LinkedIn Twitter

Lopeta jojoilu- kohtaa tosiasiat!

MIKSI PAINO NOUSEE? SYÖNKÖ LIIKAA VAI LIIAN VÄHÄN?
MIKSI LAIHDUTETUT KILOT PALAAVAT, KUN PIKKUSEN HERKUTTELEE?

garfield-3
Kesän loppu ja syksyn alku ovat minunlaiselle yksityisyrittäjälle kiitollista aikaa: moni on tuskaillut kesällä kilojansa ja päättänyt tehdä lomien jälkeen asialle jotain. Laihdutuskuuri halutaan aloittaa heti ja kiloista pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti eroon. Tyypillinen puhelinkeskustelu asiakkuutta harkitsevan asiakkaan kanssa menee jotenkin näin:
Asiakas: ” Näin sinun nettisivuilta, että teet laihdutusvalmennusta ja haluaisin kokeilla nyt jotain uutta.” Minä: ”hienoa, että olet päättänyt laihtua.”
Asiakas: ”Olen kokeillut Xtravaganzaa ja hiilaritonta dieettiä ja molemmilla sain kyllä 10 kiloa pois, mutta kilot tulivat puolessa vuodessa takaisin. Sinä olet mun viimeinen oljenkorsi. Voitko auttaa?” Minä: ”kyllä ja en.” Ja saanko selvittää hieman laajemmin vastaustani ja sen taustoja.
Monet laihduttajista ja asiakkaistani ovat kokeilleet kaikkea mahdollista karppauksesta Painonvartijoihin. Painohistoria näyttää vuoristoradalta, kun katsotaan vaikka viisi vuotta taaksepäin. Hyviä laihdutustuloksia, mutta hyvin lyhytkestoisia.
Tiedustellessani syitä painonnousuun uudelleen saan samanlaisia vastauksia:
– uusi ruokavalio on ollut liian vaikea ylläpitää. Ruokia on pitänyt punnita ja kantaa omia eväitä esim. töihin.
– ruokavalio on koostunut pääasiassa luontaistuotekaupasta hankittavista tuotteista ja ruuan valmistukseen on mennyt paljon aikaa
– kalorimäärät ovat olleet monta kuukautta niin alhaiset, että dieettiä ei vain ole jaksanut jatkaa
– lipsumisia on tapahtunut liian usein, koska koko ajan on ollut nälkä. Lipsumisia ovat seuranneet itsesyytökset ja huono fiilis.
– kesäloma ja sukulaisjuhlat pilasivat hyvin alkaneen laihdutuksen
– muutokset aikaisempaan ruokailuun ovat olleet liian suuria ja nopeita
LAIHDUTUS EI OLE 2KK PROJEKTI
Jos laihduttaminen ja painonhallinta olisivat yksinkertaisia asioita, ei minulla olisi yhtään asiakasta. Jos tapojen ja oman ajatusmaailman muuttaminen kävisi sormia napsauttamalla, olisin joutunut vaihamaan alaa jo ajat sitten.
Laihduttaminen ja painonhallinta eivät ole lyhyen tähtäimen projekteja, joista jaksetaan vaahdota kolme kuukautta ja sitten into lopahtaa. Kymmenen kilon laihdutus kolmessa kuukaudessa on upea suoritus, mutta harvoin pysyvä, jos laihduttamisen aikana opittuja asioita ei jatkossa toisteta päivä toisensa jälkeen.
Painonhallinta on jokapäiväisiä valintoja ruokakaupassa, ruokapöydässä, juhlissa ja lomalla.
Painonhallinta on vastuun ottamista omasta käytöksestään.
Painonhallinta on satunnaista lipsumista ja takaisin uusiin tapoihin palaamista.
Painonhallinta on opittujen, uusien asioiden toistamista: kunnon aamupala, riittävä lounas, välipala, päivällinen. Arkiliikunta. Hikiliikunta 2-3 kertaa viikossa. Lepo, palautuminen. – Päivästä toiseen, viikko toisensa jälkeen ja vuodesta toiseen. Niin kauan, että uusista tavoista tulee rutiininomaisia.
Harva meistä on luonnostaan laiha, varsinkaan ikääntyessä. Jokaisella ikä ja liikunnan väheneminen tuovat ylimääräisiä kiloja, jos ei ole varuillaan.
Olen usein kuullut, että hyvähän minun on hoikkana sanoa, että painonhallinta on helppoa. Väärin. Teen joka päivä valintoja ruuan suhteen, suunnittelen päiväni etukäteen ja käyn puntarissa kerran viikossa. Olen nuorempana ollut ylipainoinen. Vasta lasteni syntymän jälkeen olen saanut painoni laskemaan ja pysymään alhaalla. Enkä anna sen enää nousta.
VALINTOJA JA PÄÄTTÄVÄISYYTTÄ
Yksi haastavimmista asioista on oppia, että laihdutuksen jälkeen ei ole paluuta vanhoihin ruokailutottumuksiin. Jos ns. laihdutuskuuri lopetetaan ja palataan entiseen tapaan syödä, tulevat kilot takaisin.
Olisi hyväksyttävä se tosiasia, että pienet muutokset ruokailussa ovat pysyviä. Jatkuvaa napostelua ja ruuan korvaamista välipaloilla ei enää tehdä, vaan säännöllinen ateriarytmi pidetään lopun ikää, jos saavutetussa painossa halutaan pysyä.
Herkkupäiviä voi olla, mutta ei herkkuviikonloppuja, jolloin perjantaista sunnuntaihin mässytetään kaikkea arkisin ”kiellettyä.”
ASIANTUNTIJAT VAHVISTAVAT ASIAN
Koska painiskelen tämän asian kanssa viikoittain, päätin soittaa muutamalle asiantuntijalle ja hakea vahvistusta sanoilleni.
Ensimmäisenä pirautin työn kautta tutuksi tulleelle professorille ja sisätautilääkärille, Aila Rissaselle, joka johtaa lihavuustutkimusyksikköä Hyksissä.
Tässä muutamia ajatuksia Ailalta:
– naisen laihduttaminen on aina hankalampaa kuin miehen. Piste. Naisella estrogeenihormoni tekee sen, että ylimääräinen rasva viihtyy lantiolla, reisissä ja yläselässä. Koska naisella on myös enemmän rasvaa kuin miehellä, on naisen aineenvaihdunta luonnostaan heikompi. Passiivisessa rasvakudoksessa on jopa kolme kertaa heikompi aineenvaihdunta kuin lihasmassassa. Punttitreeniä, siis!
– naisilla verensokeri heilahtelee helpommin kuin miehillä. Kun naisen verensokeri pääsee laskemaan, hän tarttuu nälissään helpommin karkkipussiin tai muffinssiin. Makeanhimo saattaa iskeä myös kuukautisten alla. Miehet sietävät paremmin huonoa syömistä, eivätkä juuri harrasta lohtusyömistä.
– paino on usein kerääntynyt usean vuoden aikana, mutta tulokset halutaan kuukaudessa ja pysyvästi. Aseta tavoite tarpeeksi kauas ja unohda hetkeksi jokapäiväiset punnitukset.
– hyväksy tosiasiat: tee lista asioista, joihin VOIT vaikuttaa ja päätä toiminnasta. Tee lista asioista, joita ET VOI muuttaa ja opettele hyväksymään tämä.
Lisää pontta sain ravitsemustieteilijä Patrik Borgilta:
– naiset syyllistävät syömistään miehiä enemmän. Naiset tekevät itselleen listaa herkuista, joita ei saa syödä ja sitten himoitsevat niitä koko ajan. Lopulta itsekuri pettää ja kiellettyä herkkua syödään kasapäin ja morkkis seuraa perässä. Itseään mollaamalla ja syyllistämällä laihduttamisesta tulee painava lasti, jota ei lopuksi jaksa kantaa. Patrik suosittelee sallivampaa linjaa.
MITÄ sitten tehdä, kun paino ei laske, vaikka teet kaiken mielestäsi oikein? Joskus paino ns. jumittaa ja paino jää pyörimään samoihin lukuihin.
Syitä voi hakea mm. seuraavista asioista:
1. Herätä uinumassa oleva kehosi
Voi olla, että liian ankara ruokavalio ja kova treenaaminen ottavat liian koville. Kehon kortisolitaso nousee ja stressaantuneesta kehosta ei painoa putoa.
– Tällaisessa tilanteessa voi kokeilla, onko keho ns. säästöliekillä: syö neljän päivän ajan juuri sitä, mitä haluat. Älä mieti kaloreita ja syö hyvällä omallatunnolla. Tämän jälkeen palaat takaisin aikaisempaan ruokavalioon. Tällä keinolla keho ”herätetään” stressitilasta ja yritetään saada aineenvaihdunta uusille kierroksille.
2. Lisää ruokavalioosi hyviä rasvoja
– joskus liiallinen vähärasvaisten tuotteiden käyttö ja kaiken näkyvän rasvan poistaminen ruokavaliosta voi mennä liian pitkälle. Lisää siis salaattiin ruokalusikallinen öljyä, käytä paistamiseen kookosrasvaa, laita kahviin tavallista maitoa, syö hieman rasvaisempia maitotuotteita. Syö kourallinen pähkinöitä päivässä.
3. Lisää vettä ja proteiinia
– 2 litraa vettä päivässä ja 1,5- 2 grammaa proteiinia jokaista painokiloa kohti. 60-kiloiselle naiselle siis yli 100 grammaa proteiinia. Kokeile ja huomaat, että ei tee mieli makeaa.
Vettä tarvitaan, koska osalla proteiini ja varsinkin maitotuotteet kovettavat vatsaa.
4. Pyhitä lepopäivät ja nuku riittävästi
– katso, kuinka suuri on viikon fyysinen kokonaiskuormitus. Onko sinulla tarpeeksi aikaa palautumiselle? Jos urheilet paljon, ota kerran kuussa kevyempi treeniviikko ja laske silloin treenimäärät puoleen.
Nukutko tarpeeksi? Harva pärjää 5-6 tunnin yöunilla. Tutkitusti tiedetään, että jatkuva univaje lisää syömistä.
5. Katso peiliin ja itseäsi suoraan silmiin
Teetkö asiat oikein vai huijaatko itseäsi?
atkinsindieetti